Tiistai 3.7. – Talleispitzen kulmilla

Tiistai 3.7. – Talleispitzen kulmilla

Venter talissa on runsaasti yli 3000 m huippuja. Aamun auettua aurinkoisena päätimme suunnata kohti laakson päätä ja Ventin kylää. Aamupalaa syödessä myös paikallinen jänis vieraili parvekkeemme alla omalla aamupalalla. Talleitspitze (3406 m) hohteli auringonvalossa ja houkutteli heti ensimmäisenä päivänä jo ylös vuorille.

Istuskeltiin parvekkeella. Aika viileää oli. Olemmehan jo majapaikassakin yli 1700 m korkeudessa.

Löydä kaksi taloa vastapäiseltä rinteeltä. Parvekkeella istuessamme löysimme ne hienoilta paikoilta. Paikallisten metsästysmajoja.

Pupu

Ventiin päästyämme etsimme hissin ala-aseman. Nousu ja lasku sekä parkki maksoivat 31 euroa, joten ihan halpaa hubaa hissien käyttö ei ole. Siihen kannattaa hommata Ötztaler Card, jolla sitten pääseen kerran päivässä kaikilla alueen hisseillä ylös ja alas tai vain yhteen suuntaan. Miten vain mielii. Päätimme hommata kortin vasta seuraavana päivänä, koska sen saa alueen turisti-infoista. Ei ainakaan Ventin hissin ala-asemalta.

Nousimme tuolihissillä Stableinille 2356 m korkeuteen ja siitä lähdimme nousemaan ylöspäin. Huomasi kyllä ilman ohentuneen. Aika jyrkkä oli myös polku kohti Breslauerhütteä.

Ilman hikeä ei yleensä löydy maisemia. Niin ei löytynyt tänäänkään. Ensimmäinen päivä otettiin kuitenkin hyvin löysästi. Noustiin puoleen väliin ja jäätiin kuvailemaan. Upeita maisemia.

Breslauer Hütte 2844 m

Eervetti Taavitsainen kuuluu matkaseurueeseemme. Turhan helpolla pääseen kun jätkä kannetaan ylös ja alas. Yhtälaila Eevertin mieli tekee Alpeille.

Oon onnellinen vaeltaja.

Näkymä Rofentaliin

Suoraa raporttia pukkaa Facebookiin! Vuoreltakin. Jossa parempi nettiyhteys kuin kämpillä, jossa ei kännykät juuri toimi ja talon wifi hidas, onneksi nämä päivitykset saa tehtyä omiksi muistoiksi.

Alppikukat kukkivat polkumme varrella

Mainio tapauksen kohtasimme ylösnoustessamme. Meitä vastaan tuli kaksi lehmää. Toinen oli satuttanut jalkansa ja toinen aivan selvästi oli lähtenyt saattamaan loukkaantunutta alas vuorelta. Lempeästi odotti toisen nilkuttamista. Lehmä on elämä, sanoo Rouva.

Tähän sopii Lauri Viidan runo:

”Ei pidetä kiirettä, istutaan. Ei hätäillä, annetaan mennä;. ei maata somemmin, ainoakaan. satelliitti lennä.”

Sadepilvien alkaessa vyöryä aurinkoisen aamupäivän jälkeen vuorten ylitse suuntasimme takaisin laaksoon ja autolle. Hyvän sään aikaan kerkesimmekin. Taivas aukeni melkoisiin kuuroihin heti autoon päästyämme. Keli muuttuu salamannopeasti vuorilla. Säätä on syytä pitää silmällä, koska ukkosella ja sateella vuoripolut muuttuvat nopeasti vaarallisiksi niin kivien kuin myös liukkauden vuoksi.

Suuntasimme kaupan kautta kämpille. Mukava päivä ensimmäiseksi. Naamassa tuntuu eilinen katto auki.