Perjantai 21.7. – Weißsee

Perjantai 21.7. – Weißsee

Hyvin verkkainen aamu. Blogin kirjoittelua, Eevertin päivitystä. Lopulta päätimme lähteä ulos ja ylös tapaamaan Weißseen lehmiä. Edellisellä kerralla lyhyeksi jäänyt kohtaaminen jäin Maren mieleen, joten Minin nokka kohti Kaunertalin jäätikkötietä.  Meillä on nyt 14 päivän kortti, joten voimme kruisailla mielin määrin tiellä.

Siellähän karvakorvat odottelivat Weißseen rannoilla.

Weißsee on saanut nimensä lumimuodostelmasta, joka piirtää lampeen kuin kuvan valkoiseen pukeutuneesta naisesta tai naisjoukosta, Ennen lumitäplä oli nähtävissä kesäisinkin, mutta ilmaston lämpeäminen näkyy jäätiköillä ikävän selvästi. Ne pienenevät kovaa kyytiä. Nyt vain pilvet kuvastuivat lammen piinasta.

Kiersimme lammen polkuapitkin. Vähän oli rakkaa toisessa päässä, mutta hyvin jalansijat löytyivät aika ajoin huojuvien kivien seasta. Kepit ovat täällä erinomainen apuväline.

Osa lehmistä pitää polkuja ominaan. Eläimiä kannattaa lähestyä varovaisesti tai jättää rauhaan kokonaan. Nykyjään jaetaan ainakin Kaunertalissa ohjevihkosta miten toimia lehmien kanssa. Nehän liikkuvat varsin vapaasti samoilla alppiniityillä kuin turistitkin. Suurin osa on varsin rauhallisia, mutta olemme tavanneet poluilla myös laumoja, jotka olemme kiertäneet tai hyvin varovaisesti ohittaneet.

Marella on erityinen suhde näihin elämänantajiin.

Kaunertalin jäätikkötie nousee melkoista sykkyrää ylöspäin. Kaikenkaikkiaan tiessä on 29 serpentiinimutkaa. Ylöspäin ja alaspäin saa vääntää rattia tosissaan. Auton tehot ja etenkin jarrut ovat kovilla. alaspäin pitääkin ajaa sillä vaihteella millä ylöspäin ja hyödyntää moottorijarrutusta.

Kuvailimme lehmien ohella myös taas kasveja, joita niityillä kasvaa jos minkälaista. Kukkaloisto on hieman hiipumaan päin kesän alun jälkeen.

Kelit ovat suosineet meitä. Nytkin pilvet alkoivat lähestyä vasta myöhään iltapäivällä. Niikuin niille käy, kohotesaan ne alkavat ripotella hieman vettä. Monena päivänä on satanutkin, mutta kaikenkaikkiaan kelit ovat olleet erinomaiset. Yhtenäkään päivänä emme ole jääneet sisälle sateen vuoksi.

Paluumatkalla seurasimme Obere Birgalphütten huoltotoimia. Majalle tuotiin puita ja tarvikkeita helikopterilla. Lopulta ajelimme takaisin Feitchenin pienen kaupan kautta takaisin kämpälle.