Perjantai 14.8. – Rosenalmbahn

Perjantai 14.8. – Rosenalmbahn

Aamulla nukuimme pitkään ja toivuimme automatkailusta. Aamupalaa nautimme taas kotiterassilla auringon helliessä kotilaaksoa Zillertalia. Kiva oli käydä Venetsiassa, mutta mukava myös palata näille vuorille.

Hiukan tavaranhuoltoa ja suuntasimme kulkumme kohti Zelliä. Siellä piipahdus Sparissa vesiostoksille ja sitten suuntasimme kohti Rosenalmbahnia, joka itseasiassa nousee asuntomme takana sijaitsevalle vuorelle tosin Zellin puolelta.

Keskus olikin todella iso. Olimme pitäneet sitä vain pienenä paikallisena keskuksena, mutta se osoittautui koko Zillertal Arenan pääkeskukseksi. Oli monenlaista tekemistä myös lapsille, trampoliineja, hyppytorni, josta hypättiin isolle patjalle, rollercoaster jne. Rollercoasteria täytyy kokeilla ennenkuin loma loppuu.

Ostimme liput ylös asti. Erikseen ostettuina liput ovat todella kalliita, nousu maksoi 18,80 euroa/hlö meno-paluu. Nousimme saman tien ylös saakka ja jatkoimme jalan kohti Kreuzjochalmia.

Vastaan alkoi tulla runsaasti väkeä puuskuttaessamme ylämäkeen. Selvisi aika nopeasti miksi. Tuuli yltyi ja varsin synkät pilvet keräytyivät vuoren päälle. Heitteli vielä päälle muutaman vesitipankin. Hetken aikaa noustuamme muistimme Veikan ohjeen periksi antamisesta. Tuulen yltyessä aika navakaksi teimme päätöksen kääntyä takaisin muutaman sadan metrin päästä kohteesta. Tällä kertaa päätös osoittautui vain varotoimenpiteeksi, koska saavuttuamme takaisin Rosenalmille aurinko paistoi ja pilvet eivät olleet päässeet vuorten ylitse.

Tutustuimme myös paikallisiin hevosiin. Neljä vapaana olevaa hevosta otti kovasti kontaktia meihin. Varsin varovaisesti lähestyimme niitä. Ei sitä koskaan tiedä millä päällä eläimet ovat. Kärpäset vaivasivat kovin heppoja, mutta laidun oli mukava.

Hyvä liikuntatovi kuitenkin tuli tehtyä. Tuuli oli kuitenkin aika navakkaa ja Tuxenin suunnsta painoi uusia tummia pilviä. Niinpä palasimme ala-asemalle ja autolle. Hissin ala-asemalla näimme mielenkintoisia alamäkipyöriä. Niitä pittä vielä joskus päästä kokeilemaan.

Asunnolla päivittelimme Venetsian matkan kuvia ja matkapäiväkirjaa. Lueskelimme kirjoja, näpräsimme padia ja muutenkin olimme lomafiiliksissa. Mare loihti kanttrelleista ja spagetissa loistavan aterian. Kantarellit maksavat täällä vain 4,99 euroa kilo, joten olemme niitä pussikaupalla kantaneet kaupasta.

Aika nopeasti illan pimettyä alkoi uni painaa silmiä ja talon koirien haukunta saatteli meidät höyhensaarille.