Lauantai 5.7. – Automatkailua Alpeilla

Lauantai 5.7. – Automatkailua Alpeilla

Lauantaipäivä aukeni aurinkoisena. Aamiaisen omassa keittiössämme nautituamme päätimme lähteä hyvän sään aikaan ajelulle Italian puolelle. Reitiksi valitsimme Brennerin kautta Jaufenpassiin ja sieltä Timmelsjochin alppitien kautta Söldeniin ja Kuhtainin kautta takaisin Schmirniin. Ministä katto auki ja baanalle.

Reitti
Reitti

Reittimme vei meidät Italiassa sijaitsevan Etelä-Tirolin kauneimpia laaksoja pitkin. Aluksi ylitimme rajan Brennerin solassa. Emme käyttäneet moottoriteitä kun niillä ei juuri näe mitään vaan käytimme normaaleja maanteitä. Navigaattori on näissä seikkailuissa korvaamaton väline. Sen kanssa uskaltautuu oudoillekin reiteille.

Brenneristä laskeuduimme Sterzingin (it. Vipiteno) kaupunkiin, mutta ajoimme vain sen lävitse. Alppitiet olivat solineen kohteemme. Ensimmäisenä lähdimme kohoamaan serpentiinitietä kohti Jaufenpassin solaa (it. Passo di Monte Giovo, 2094 m.). Maantie nro SS44 johti solaan ja alas laaksoon St. Leonhardin idylliseen pikkukaupunkiin. Maisemat SS44:llä olivat aivan huikeat, ensin metsän siimeksessä ja lopulta puurajan yläpuolella.

Kohti Jaufenpassia
Kohti Jaufenpassia

Täysi kunnia täytyy antaa lukuisille pyöräilijöille, jotka sotkivat näitä teitä ylös alas. Moottoripyöriä on myös paljon ja joka mutkassa kannattaa olla varovainen. Pyöriä syöksähtää hurmiossa ohitse ja vastaan melkoista vauhtia. Melkoisia motoristin märkiä unia nämä tiet ovat. Sen verran mutkaa ja maisemaa löytyy.

Mini Jaufenpassissa, 2094 m.
Mini Jaufenpassissa, 2094 m.

Laskeutuminen St. Leonhardiin oli aivan yhtä jännittävää kuin nousu solaan. Maisemat muuttuivat jylhemmiksi ja jyrkemmiksi. lumihuippuja näkyi myös enenmän. Ilma oli kuin morsian (riippuu toki morsiammesta). Lämmintä piisasi ja mikä oli ajaa katto auki. Marvin Gayen funk sopii muuten erinomaisesti avoautolla kruisailuun.

St. Leonhardista aloitimme samantien nousun kohti meille tuttua Timmelsjochin solaa ja upeaa alppitietä. Ja muistot eivät ole kullanneet näkymiä. Ne ovat upeita. Laatusanat ei oikein riitä. Tosin makukysymyshän tämä on. Me vain pidämme vuorimaisemista. Korkeanpaikan kammoisille nämä tiet ovat varmasti yhtä tuskaa. Meidän on vaikea ajaa kun pitää pysähdellä lähes joka mutkan jälkeen kuvailemaan näitä maisemia.

Ylös Timmelsjochiin
Ylös Timmelsjochiin

Matkalla pysähdyimme syömään currywurstit paikalliseen mättölään, joka oli motoristien suosiossa.

Mättö
Mättö

Lopulta saavuimme useiden tunnelien ja mutkien jälkeen Timmelsjochiin, joka on samalla raja Italian ja Itävällan välillä. Se on ikivanha salakuljetusreitti. Nyt sen pitää kuuluisana alppitie ja sen maisemat. Jos on matkalla Itävallasta/Saksasta Italiaan, unohtakaa Brennerin moottoritie. Ottakaa aikaa ja ajakaa Timmelsjochin kautta. Alppitien maksu on 14 euroa. Tullikopit ovat Itävallan puolella Hochgurglissa. Itävallan puoleinen tie on huomattavasti paremmassa kunnossa kuin Italian puoleinen tieosuus. Solassa on pieni museo ja kahvilaravintola. Ylhäällä kannattaa pysähtyä hetkeksi kuvailemaan ja jaloittelemaan.

Timmelsjoch
Timmelsjoch

Laskeuduimme alas varsinaiseen Itävallan turistilaaksoon eli Ötztaliin. Sieltä löytyy mm. hiihtokeskus Sölden. Aika hiljaisen oloinen se oli näin kesäisin. Tosin paljon oli liikennettä. Hotelleja, erilaisia majataloja odottamassa talvisesonkia, jolloin mm. iltahuvituksia on kesää huomattavasti enenmän.

Ajoimme läpi. Ötzissa aloimme miettimään mieten välttäsimme Inntalin moottoritien. Toki meillä oli Vignette-tarra lasissa, mutta halusimme jotain muuta. Navigaattoriin vain moottoritiet pois ja niin lähdimme Ötzistä nousemaan kohti Kuhtainia. Reitti olikin hieno. Pieni maantie nousi kylien lävitse Kuhtainiin, joka on puurajan yläpuolella oleva hiihtokeskus. Nyt aika hiljainen.

Kuhtain
Kuhtain

Kuhtainista lähdimme laskemaan kohti Innsbruckia. Lopulta päädyimme ihan kaupunkiin saakka. Ajoimme kaupungin lävitse ja sieltä Wipptalia pitkin kohti Schmirniä ja omaa lomahuoneistoamme. Upea päivä, hienoja maisemia ja se katto auki!

Nordkette Innsbruckin yläpuolella
Nordkette Innsbruckin yläpuolella

Ja kyllä uni jälleen maistui matkalaisille!