Lauantai 22.7. – Ötztal ja Timmelsjoch

Lauantai 22.7. – Ötztal ja Timmelsjoch

Päivä starttasi käyntiin Prutzissa tehdyllä pankkiautomaattikäynnillä. Täällä automaateissa on hieman enemmän valintoja kuin kotimaisissa Otoissa. Tarkkana pitää olla, ettei kortti jää koneeseen, koska imaistu kortti toimitetaan Suomeen. 500 euron seteleitä ei kannata oikeastaan kantaa mukanaan vaikka pankki sellaisia tarjoaisi. Monet liikkeet kieltäytyvät ottamasta niitä vastaan kunten Suomessakin. Satanenkin on iso setelinä. Viiskymppisiä ja pienempiä kannattaa varata mukaan. Tosin korttikin käy lähes joka paikassa poislukien vuoristomajat, joihin korttikoneiden verkon kantomatka ei riitä.

Olimme suunnitelleet lauantaiksi kiertomatkan alppiteille. Ensinmäiseksi suuntasimme EU:n korkeimmalle asfaltoidulle tielle eli Ötztaler Gletscherstrasselle. Tie lähtee Söldenistä, Ötztalista ja vie Söldenin laskettelua-alueelle jäätikölle. Sinne kulkee myös bussi, mikäli ei ole omaa autoa mukana. Bussin peräkärryssä kulkee myös maastopyörät ylös vuorelle.

Tien lopussa on kaksi vaihtoehtoa, kaksi eri jäätikköä: Rettenbach- ja Tiefenbachgletscher. Ensiksi ajoimme suoraan ylös parkkipaikalle Rettenbach-jäätikön viereen. Tämä jäätikkö näkyy suoraan tielle melkein koko matkan. No, olihan siinä serpentiiniä, niin että tuntui kuin olisimme matkalla kohti taivasta kun tie näytti päättyvän taivaan sineen.

Alapuolella aukeni kaunis näkymä. Siinä oli myös pieni kappeli. Huikeat näköalat.

Melkein missasimme toisen jäätikön. Onneksi olimme lukeneet jotain tunnelista. Katselimme ympärillemme ja totta, pieni tunneli lähti Rettenbachin jäätikön alapuolelta.

Ajoimme varsin jyrkkään ylöpäin nousevaa tunnelia. Toinen pää näkyi ja kun putkahdimme aurinkoon toisella puolella. Näkymät olivat jälleen huikeat. Vuorenhuippu tosin oli pilvessä emmekä nousseet kabiinilla ylemmäs. Kannattaa vierailla molemmilla jäätiköillä samalla rahalla.

Suuntasimme takaisin alas ja ajoimme Hochgurgliin, missä oli meneillään jokin alppimaraton. Kuivakkaan näköisiä miehiä juoksi kohti maalia. Olivat varmaan juosseet pitkin poikin vuorenrinteitä. Jos haasteet loppuvat tasamaamaratoneihin, niin täältä löytyy lisää. Myös polkupyöräilijöille. Parin solan ylitys, niin tietää polkeneensa. Ja kyllä täällä muuten poljetaankin.

Emme pysähtyneet Hochgurglissa koska siellä oli melkoinen kuhina meneillään. Jatkoimme kohti Timmelsjochin alppitietä. Sen maksupuomille oli rakennettu todella suuri museo- ja ravintolarakennus sitten viime käynnin. Timmelsjoch Top Mountain Motorcycle Museum! Oli hieno. Toinen toistaan hienompia rivi toisen jälkeen. Pääsymaksu on 10 e lippuautomaatista. Ehdoton käyntikohde, jos tekniikka ja pyörät vähänkään kiinnostaa. Timmelsjoch on yksi suosituimmista moottoripyöräreiteistä Itavallassa, mikäli mietit miksi museo on rakennettu keskelle ei mitään.

Nautimme ravintolassa myös erinomaisen aterian. Tilasimme juusto- ja leikkelelautaset, jotka jaoimme kristillisesti tasan. Vielä illallakaan ei ollut nälkä. Todella hyvä ruokapaikka.

Maksoimme läpiajomaksun 16 euroa (jos ajaa tien edestakaisin hinta on 21 euroa) ja jatkoimme matkaamme kohti Timmelsjochin solaa ja Itävallan ja Italian rajaa.

Myös Timmelsjochin ravintola oli uusittu. Lampaat laidunsivat läheisillä niityillä tyytyväisinä. Paljon oli turisteja pysähtyneenä varsinkin Italian puolta kuvailemaan. Solasta näkyy tosi kauas Italian suuntaan.

Suuntasimme Minimme keulan kohti Italiaa. Italian puolella tie muuttuu huomattavasti kapeammaksi ja sykkyräisemmäksi. Serpentiini laskeutuu alas jyrkkää rinnettä kohti St. Leonardin kylää.

Lämpötila nousi koko ajan laskeutuessamme Italian puolelle. Parhaimmillaan ilta oli leppoisan lämmin 27 astetta. Välimeren ilmasto. Päivän mittaan lämpötila vaihteli jäätikön 4,5 asteen ja Italian 27 asteen välillä. Oli mukava ajella katto auki viini- ja omenatarhijen välissä Meranoon, Rechenpassiin ja sieltä Vergötscheniin. Rechenpassissa pilvet olivat nouseet tarpeeksi ylös ja jouduimme sulkemaan muiden avoautojen tapaan kattomme. Mukava päivä jälleen ja säätkin ovat suosineet.

Maren kuva vauhdista!

 

Reittimme 22.7.