Keskiviikko 23.6. Kyläjuhlissa

Keskiviikko 23.6. Kyläjuhlissa

Aamu alkoi seesteisenä ja päätimme Maren kanssa lähteä kylille. Laskeuduimme ensin omaan kyläämme Zell am Zilleriin. Kylät itävaltalaisissa yhteisöissä ovat edellee hyvin kiinteitä. Jokaisella kylällä on omat tapansa ja palvelunsa. Kunnat ovat varsin pieniä ja palvelut löytyvät usein omasta kylästä.

shakkinappulat

Kylässä oli varsin hiljaista, johon syyn ymmärimme varsin pian. Oli juhlapäivä. Kirkollinen. Messu menossa. Kauniissa itävaltalaisissa kansallispuvuissa alkoi väkeä liikkumaan eri puolilla. emme uskaltaneet kirkkoon häiritsemään, mutta hautausmaalla vierailimme. Matkalla näimme hieman erilaisen raamatun kirjakaupan ikkunassa.

Hautausmaa oli keskellä kylää varsin tiivisti muurin ympäröimänä. Mielenkiintoiset ja hyvin ysityiskohtarikkaat muistomerkit olivat aivan vieri vieressä.

Matkalla Mayerhofiin löytyi tutunkuuluinen yritys. Tosin varmaan hieman toisella toimialalla.

Saavuttuamme Mayerhofiin siellä alkoikin varsinainen hulabaloo. Koko kylä oli mukana uskonnollisessa juhlassa ja koko kylän kiertäneessä kulkueessa.

Kulkueessa kannettiin erilaisia uskonnollisia patsaita, jotka esittivät useinmiten Jeesusta ja muuta pyhää perhettä lievästi sanoen tulkiten.

Mukana kulkueessa oli niin soittokuntaa, sotilasta, pappia kuin ilmeisiä ”rippikoululaisia”.

Maria ja Jeesuslapsi oli esitetty varsin kuninkaalisina. Tällä muotokielellä toki halutaan korostaa heidän arvoaan. Tosin nykyihmiselle ja luterilaiselle ne tuntuvat varsin vierailta. Mutta katolisessa Itävallassa tämä on se muotokieli mikä ymmärretään. Kristuksen majesteetillisuus tulee hyvin esille, vaikka kysyys on köyhästä puusepän perheestä. Aina ei tarvitse olla niin inhorealisti.

Eri kaupat ja hotellit olivat rakentaneet useita erilaisia alttareita kulkueen matka varrelle. Oli ilmeisesti hieman kunnia-asia päästä sellainen rakentamaan. Ne olivat varsin hulella ja monimutkaisia rakennelmia ihan ulkoilma-alttareiksi.

Matkalaiset nauttivat iltapäiväkahvit odotellessaan kulkueen palaamista kierrokseltaan Mayerhofin ympäri. Ja tietysti pikkurilli ojennettuna Hotel Neue Postissa, you know what I mean.

Alppijääkärireservi ihan paukutteli kivääreitään kulkueen palattua keskusaukiolle.

Kylän kirkko oli remontissa, mutta hartaat kyläläiset kävivät silti sytyttelemässä kynttilöitä rukouksen merkiksi hämärään kirkkoon.

Jatkoimme kylästä matkaa vielä tutkimaan reittiä Berliner Hüttelle. Keli muuttui hieman epävakaammaksi jatkettuamme tunneleiden lävitse Ginzlingiin, missä kyselimme turisti-infosta reittiä ja majoitusvarausta vuorimajaan. Kuulemma ei tarvitsisi varata tähän aikaan majoitusta etukäteen, siitä sitten hieman myöhemmin.

Heta ja Jukka suuntasivat päivän reissunsa eka päivän maisemiin ja vaeltelivat vuorilla.

Huonossa säässä palailimme majapaikkaan iltaa istumaan.